On se pieni. Vaikka just siks ihan kätevä ja sisätilat on ainakin edessä yllättävän avarat. Itsas meikäläisen 175 senttiä taittuu sisään huomattavasti kätevämmin kuin moniin muihin autoihin. Liikenteessä huomaa kuitenkin auton pienuuden, etenkin bussin tai rekan vierellä ajaessa. Keskivertoa pidempänä mä en yleensä tunne oloani pieneksi, joten ihan mielenkiintoista päästä Micrun kautta testaamaan elämää kääpiönäkökulmasta.
Viikon ajan mulla on siis kääpiökoiran lisäksi kääpiöauto, mikäs sen sopivampaa. ;) Herttaa tää auto ei tosin vois vähempää kiinnostaa, koska se tietää ettei kuitenkaan pääse valtaamaan Micrun sisäosia. Mä sen sijaan noukin kyytiin frendun ja suuntaan hopeakääpiön nokan kohti Etelä-Pohojammaan lankaparatiisia. Tuleepahan testattua montako kiloa lankaa Micruun mahtuu... :P
2 kommenttia:
Näyttäisi kääpiöiden maavarat olevan samaa suuruusluokkaa. ;-)
Hehe, hyvä huomio! ;D Hertta tosin pystyy vielä vähän niiaamaan tuosta matalammaksi, niin että oisko se sitten lähinnä joku koiramaailman sitikka. ;)
Lähetä kommentti