keskiviikko 2. heinäkuuta 2008

923 minuuttia ja 840 kilometriä

Vaikka luovuin Micrasta jo toista viikkoa sitten, oli ihan pakko kirjoittaa tänne vielä yksi juttu Mayan äskeisen jutun inspiroimana. Samalla haastan Mayan ja tulevat Micra Cuts -bloggaajat pieneen kilpailuun.

Kuten menneet ja tulevat Hopeanuolen kuskit (ehkä) ovat huomanneet ja tulevat huomaamaan, blogiautosta löytyy ajotietokone, joka tarjoaa uteliaalle monenmoista nippelitietoa. Heti autoon istuttuani nollasinkin sen mittarilukemat, jotka sitten viikon päätteeksi näyttivät seuraavaa:
  • Ajoaika: 15 tuntia 23 minuuttia
  • Ajomatka: 840,1 km
Verratkaa näitä omiinne!

Lisäksi pidin kirjaa Micran kulutuksesta. Viikon alussa ajoin melko paljon Helsingin keskustassa, jolloin kulutus oli luokkaa 10 litraa sadalla, mikä oli mielestäni hämmästyttävän paljon. Myöhemmin pääsin kuitenkin toteamaan miten selvästi kulutus laskee, kun liikennevalot ja ruuhkissa mateleminen jäävät taakse. Pienimmän kulutuksen, vain 5,7 litraa sadalla, saavutin Helsingistä Hankoon ja takaisin suuntautuneella matkallani (n. 300 km), josta pääosa taittui nopeudella 60-100 km/h. Juhannuksena onnistuin ajamaan Kotkasta Lopelle (n. 200 km) kulutuksella 5,8 litraa sadalla.

Micran tulevat kuskit, yrittäkääpä siis panna paremmaksi kuin 5,7 litraa sadalla!

Totesin, että kaupunkiajon lisäksi moottoritienopeudet yli 100 km/h lisäsivät selvästi auton kulutusta. Kulutukseen vaikuttavat yleisesti myös mm. tuuli, ulkolämpötila, maasto, tien päällyste ja auton ilmastointi. Tässä leikkimielisessä kilpailussa ei ole kuitenkaan tarkoitus olla niin tieteellinen, että näitä asioita otettaisiin huomioon, vaan merkitystä on pelkästään ajotietokoneen lukemalla. Selvää on joka tapauksessa se, että pieneen kulutukseen pyrkiessä ennakoiva ajotapa ja tasaisen nopeuden säilyttäminen ovat valttia!

Nautinnollista ja vähäpäästöistä kesän jatkoa kaikille! :-)

Hyvin kulkee!

Tervehdys kaikille Micra Cuts blogin lukijoille ja tervetuloa seuraamaan Micran tämän viikon liikkeitä! Kolmas päivä Micran kuskina on pyörähtänyt käyntiin joten eiköhän ole aika kertoa kuulumisia. Matkamittariinkin on kertynyt jo 300 km.

Maanantaina tämä pieni ja pyöreä Hopeanuoli saapui luokseni auringonpaisteen saattelemana. Ensimmäinen testiajo heti avaimenluovutuksen jälkeen suuntautui kohti Keilaniemeä ja Nissanin toimistoa. Autossa ei suinkaan ole mitään vikaa, vaan ystävällisenä kuskina vein auton minulle toimittaneen Kian takaisin työpaikalleen. Terveisiä vain!
Maanantai-iltana Micra kyyditsi minut Espoon puutarhakuvausten kautta Helsinkiin veljeä moikkaamaan. Täytyy myöntää että kaupunkiajossa tämä pieni ja pippurinen menopeli on mainio.

Eilen Micran nokka suuntautui kohti Etelä-Savoa. Määränpäänä Mäntyharju ja perheemme mökki. Pitihän sitä päästä testaamaan autoa maantieajossakin. Ensimmäinen pysähdyspaikka kotoa lähdön jälkeen oli vanhempieni luona. Lista kädessä keräsin pyydetyt tavarat vanhemmilleni jotka ovat mökkeilleet jo useamman viikon ja kaipasivat kotoa muutamia asioita, leikkuulaudoista porakoneeseen.

Kyllä Micraan tavaraa mahtuu!

Sadepisarat sekä auringonpaiste toivottivat hyvää matkaa, kun karistin kaupunginpölyt jaloistani ja kaasutin Micralla kohti Mäntyharjun kauniita maisemia!

maanantai 30. kesäkuuta 2008

Viikon 27 Micra Cuts tähti

Kiitos Sallille menneestä viikosta ja ihanista muotikuvista. Tällä viikolla rattiin hyppää sisustussuunnittelija ja freelancer kirjoittaja Maya. Blogissaan hän kirjoittaa kaikista kauniista asioista joita hän näkee ja joista hän löytää inspiraatiota. Hänen blogiinsa voi tutustua seuraavasta linkistä: http://manythingsilike.blogspot.com/
Tervetuloa mukaan Maya!

sunnuntai 29. kesäkuuta 2008



Järkevää shoppailua

Tänään viihdytin itseäni Ikea- reissulla. Kerrankin lähdin yksin ja sain rauhassa viivytellä ja kulkea edestakaisin osastojen välillä (en muuten suosittele vastavirtaan kulkemista sunnuntain ruuhka-aikaan). Hauskinta on kuunnella muiden asiakkaiden keskusteluja, etenkin pariskuntien, jotka eivät ymmärrä toistensa mieltymyksiä. Eräskin mies yritti ehdottaa valurautapannun ostamista ja viimeisenä argumenttina oli "sen voi vaikka ripustaa jonnekin.." ikeasta harvoin löytää etsimäänsä, mutta aivan varmasti jotain muuta tarpeellista. Kuten esimerkiksi säilytyslaatikoita, tekokukkia ja maljakoita.

Olen viikon aikana niin tottunut Nissan Micran parkkeerausta helpottavaan tunnistimeen, että lasiosastolla jättimäisen kassin kanssa pyöriessäni ajattelin, että onneksi on se peruutus piippari niin ei satu mitään vahinkoja. Vihdoin kolmen tunnin kiertelyn jälkeen maksoin ostokseni, ajoin parkkipaikan ympäri ja kävin palauttamassa puolet tavaroista. Palautetuilla rahoilla ostin herkullisen omenapiiraan jäätelöllä ja ajelin tyytyväisenä kotiin. Paluumatkalla listasin mielessäni omakohtaisiin kokemuksiin perustuvia asioita, jotka pitäisi kieltää lailla autoa ajettaessa; huulipunan lisääminen, aivastelu, kartan lukeminen, tolppakoroilla ja avattu maitopurkki jalkojen välissä ajaminen. Huomenna aamulla auto siirtyykin jo seuraavalle kirjoittajalle. Minä jatkan Tyylitaivaassa. Tervetuloa käymään!

Ihanaa muotia

Torstaina ja perjantaina kuvasimme Taideteollisen korkeakoulun kevätnäytöksen asuja Elina Simosen studiolla. Halusin kuvata mahdollisimman monta asua kun kerrankin on mahdollisuus kuvata " oikeaa" muotia. Usein stylistin työ ei ole kovin palkitsevaa, koska meillä ei ole käytössä huippumerkkejä kuten ulkomailla. Joku sanoikin, että täällä vain leikitään stylistiä, puitteet ovat niin erilaiset muuhun maailmaan verrattuna. Toisaalta pidän haasteista, mutta kuvaaminen on ihanaa kun asuja ei tarvitse asustaa näyttääkseen hyvältä, eikä neulata istuviksi. Saimme kaksi mallia Tallinnasta ja kaksi Paparazzilta. Torstaina kuvasimme seitsemän kuvaa Kristelin kanssa. Meikin ja hiukset teki Anni Pätäri Q hair kampaamosta. Hain Kristelin satamasta klo 13 ja lopetimme kuvaukset illalla yhdeksän aikaan. Seuraavana päivänä Taimi saapui 9.30 laivalla, Paparazzin Suvi Tuuli ja Mari pian sen jälkeen ja viimeinen kuva otettiin kuudelta. Usein kuvaus päivät venyvät 12 tuntisiksi, mutta nämä yhdeksän tuntiset olivat ihan tarpeeksi rankkoja.

Mari on Huippumalli haussa -ohjelmasta tuttu nukkekasvoinen malli. Meikkaajat Jenny Jansson ja Anni Pätäri olivat itsekin mukana ohjelman teossa. Jokaisen mallin kanssa otettiin perjantaina neljä kuvaa, joten loppusaldoksi tuli lähes 20 kuvan sarja. Jokainen asu oli upea ja taidokkaasti tehty. Sarjasta tuli helposti yhtenäinen koska kaikkien vaatteiden värimaailma pyöri mustan, harmaan ja vaalean rosan ympärillä.

Tällaisia kuvauksia on hauska tehdä, kun tyyli on vapaa eikä kaupallisuuden asettamia rajoituksia tarvitse huomioida liikaa. Olen huomannut että parhaat kuvat syntyvät näin. Helsingin sanomien kuukausiliitteen kesäkuun muotikuvasarja tehtiin samoin; omaan tyyliin luottaen.

Kerron myöhemmin lisää Taikin mallistoista Tyylitaivaan blogissa ja kuvasarjakin on varmasti nähtävissä pian.